TAIJIQUAN

Taijiquan on kiinalainen kamppailutaito, joka tunnetaan Suomessa yleisimmin nimellä taiji tai kiinalainen aamuvoimistelu. Erään legendan mukaan taijin kehitti taolainen kuolematon munkki Chang SanFeng tarkkailtuaan linnun ja käärmeen taistelua.

Taijiquanissa yhdistyvät kiinalainen terveysliikunta eli chi kung, meditaatio ja sisäinen kamppailutaito eli neijia. Laji kuuluukin kiinalaisiin kamppailutaitoihin eli wushuun, mutta nykyaikana harjoittelussa korostetaan lajin mieltä ja kehoa tasapainottavia ominaisuuksia.

Taijiquaniin kuuluvat erilaiset hengitys-, rentoutus-, energia- ja liikesarjaharjoitteet. Lisäksi lajiin kuuluvat pariharjoitteet. Taijiquanissa harjoitellaan myös aseilla, joista yleisin on miekka (jian).

YIN / YANG

Yin/Yang-symboli, joka esiintyy myös seuramme logossa, kuvastaa kahden vastavoiman välistä tasapainoa ja jatkuvaa muuttumista. Näiden kahden voiman muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan nimellä taiji. Kun taijihin liitetään vielä liitetään nyrkkiä tarkoittava sana quan, saadaan viittaus lajin kamppailulliseen alkuperään. Taijiquanista puhuttaessa käytetään usein nimea taiji vaikka se alunperin on tarkoittanut itämaista filosofiaa.

Harjoittelussa vastavoimat ilmenevät monin tavoin mm. mieli ja keho, rento ja jäykkä, terveys ja kamppailullisuus tai eteen ja taakse. Yksittäisen liikkeen loppu sisältää jo seuraavan alun, jolloin liike virtaa kuin vesi. Kun eri voimat saadaan tasapainoon, muodostuu harmonia.

TYYLISUUNNAT

Taiji on nykyään jakautunut neljään pääkoulukuntaan: Yang, Chen, Wu ja Sun. Vanhin tyylisuunnista on Chen-tyyli, jossa vaihtelevat hitaat ja nopeat liikkeet. Chen-tyylistä kehitetty Yang-tyyli on levinnein maailmalla. Wu- ja Sun-tyylit on kehitetty Yang-tyylistä. Seurassamme harjoitellaan pääosin Yang-tyyliä ja jonkin verran Chen-tyyliä.

PERUSPERIAATTEET

Harjoittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota rentouteen ja hyvään vartalon asentoon sekä oikeaan tekniikkaan. Liikkeet tehdään hitaasti, jolloin on mahdollista tarkkailla paremmin omaa vartaloa ja sen asentoa sekä tehdä liikkeet turvallisesti. Taijin hidas liike yhdistettynä rauhalliseen hengitykseen rauhoittaa mielen ja kehon. Taijia onkin kutsuttu liikkessä tapahtuvaksi meditaatioksi.

Taijissa kaikkien liikeiden tulisi tapahtua koko kehoa hyväksikäyttäen. Vartalosta alkava liike jatkuu raajoihin asti, näin liikkeistä saadaan tehokkaita ja taloudellisia. Rennossa liikkeessä hartiat ja kyynärpäät pidetään alhaalla, selkä säilytetään suorana ja liikkeitä ei viedä ääriasentoihin. Mielellä on suuri merkitys liikkeen synnyttäväna tekijänä.

TERVEYSVAIKUTUKSET

Taijia harrastetaan mm. sen terveydellisten vaikutusten ja sen tuoman hyvän olon vuoksi. Taijin on havaittu vaikuttavan suotuisasti verenkierto-, hengitys-, ruuansulatus- ja hermojärjestelmään. Moni on saanut apua mm. stressiin ja selkävaivoihin. Hyvin tärkeää on elinvoiman eli chin tasapainottaminen ja vahvistaminen.

Liikkeiden rauhallinen ja kehoa tasaisesti kuormittava suoritustapa soveltuu kaiken kuntoisille ja ikäisille. Fyysinen ja psyykkinen kunto kohoavat harjoittelun myötä ja kilpailla tarvitsee vain itsensä kanssa.

PARIHARJOITTEET JA KAMPPAILULLISUUS

Harjoittelu on nykyään liikesarja- ja terveyspainotteista, mutta lajiin kuuluvat myös pariharjoitteet ja kamppailusovellutukset. Taijin liikkuminen pohjautuu koko kehon voiman tuntemiseen. Tätä ns. sisäistä voimaa harjoitellaan mm. paikallaan ja liikesarjan liikkeissä. Sisäinen voima pohjautuu kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen käyttöön. Pariharjoitukset ovat tärkeä osa näiden periaatteiden ymmärtämiseksi. Taijin pariharjoituksia kutsutaan nimellä tui shou (engl. pushing hand). Taijiquaniin kuuluu myös kehon juurtumista ja asentoa testaavia harjoitteita, parisarjoja sekä liikkeiden kamppailusovellutuksia. Pariharjoitteita tulee pikkuhiljaa harjoittelun myötä ja ne rakentuvat mielen ja kehon rentoutumiselle, perusteiden ymmärtämiselle sekä hyvälle asennolle, jonka kautta saadaan liikkeisiin rentoa voimaa.

Liikesarjojen ja sisäisten harjoitteiden opiskelulla pääsee pitkälle ja monelle harrastajalle se riittää. Taijin liikemekaniikkaa ymmärtää paremmin pariharjoittelun kautta. Taijin liikkeiden suoritustapa pohjautuu kamppailusovellutuksiin, joten oppimisen ja ymmärtämisen kannalta on hyvä tutustua jossain vaiheessa parisovellutuksiin. Kamppailutaitoja harrastava löytää taijista monia perusperiaatteita, jotka tukevat ja vahvistavat omaa harjoittelua. Näitä ovat mm. rentous, liikkeen virtaavus ja painopisteen siirrot liikkeissä sekä sisäisen voiman harjoitteet.

TAIJI SUOMESSA

Suomessa taijia on harrastettu pienissä seuroissa ympäri maata 1970-luvulta lähtien. Yang-tyylin harrastajia on eniten ja yleisimmin tehdään ns. 24 liikkeen sarjaa, joka on kehitetty vuonna 1956 pitemmästä 108 liikkeen sarjasta. Sarjan alkupään liikkeet ovat helpompia, vaikeutuen loppua kohti. Yang-tyylin lisäksi Suomessa harrastetaan ainakin Chen- ja Wu-tyylin taijia. Taijin suoritustapa saattaa vaihdella suurestikin riippuen mistä ja keneltä sarja on opittu.